Uudisosa
Kansallismuseon uudisosa
toteutetaan museon nykyiselle tontille, suurelta osin maan alle, jossa laajennus yhdistyy historialliseen päärakennukseen. Uusi ravintolapaviljonki avaa vehreän pihapuiston päivittäiseen käyttöön. Monikäyttöisen uudisosan muoto- ja materiaaliratkaisut ovat päärakennusta kunnioittaen täynnä kulttuuriperintöömme ja mytologiaankin viittaavaa symboliikkaa.
Mitä uudisosaan tulee?
Monikäyttöistä tilaa suurille näyttelyille sekä kongresseille ja erilaisille tapahtumille.
KOKONAISUUS
Uudisosan kokonaispinta-ala n. 4 800 m², joista
Yleisötilat (ml. näyttely, kokous, ravintola) n. 2 400 m², josta tapahtuma- ja näyttelytilojen osuus n. 1 100 m²
Uuden ravintolapaviljongin maan päällinen pinta-ala n. 460 m²
Maan alla on rakennuksen pinta-alasta siis yli 90 %.
Nykyinen museorakennus on kooltaan 7 680 m2.
RAVINTOLA
Lasiseinäinen ravintolapaviljonki palvelee ympäri vuoden ja avaa Kansallismuseon pihapuiston uudenlaiseen käyttöön. Helsingin sydämessä Kansallismuseon muurien suojassa sijaitseva puisto on ainutlaatuinen paikka ravintolalle, joka voi palvella myös museon aukioloaikojen ulkopuolella.
Maan alle rakennetaan keittiötilat palvelemaan koko museokokonaisuuden tarpeita niin yleisön kahvila- ja ravintolatoiminnassa kuin päivittäisissä kokoustarjoiluissa ja suurten tilaisuuksien ja juhlien cateringissa. Kesäaikaan ravintolan terassialue avautuu puistoon ja muovautuu erilaisiin teemoihin ja tapahtumiin.
Kansallismuseon ravintolatoimijan kilpailutus käydään hankkeen aikana, todennäköisesti vuoden 2024 kuluessa.
MUSEOKAUPPA
Kansallismuseon museokauppa saa uudet tilat päärakennuksesta. Uudisosaan toteutetaan kuitenkin myös toinen piste museokaupalle, josta voi hankkia mukaansa kauniita ja käytännöllisiä esineitä ja kirjoja niin itselle kuin lahjaksi. Kuten Kansallismuseon kahviloissa ja ravintoloissa, myös museokaupoissa voi käydä ilman sisäänpääsymaksua.
Suomen kansallismuseo vastaa itse museokauppojensa valikoimasta ja toiminnasta.
Ikoninen Kansallismuseo
valmistui vuonna 1910 ja avautui yleisölle vuonna 1916. Museo kuuluu torneineen Helsingin ikonisimpiin maamerkkeihin. Herman Geselliuksen, Armas Lindgrenin ja Eliel Saarisen suunnittelema museo sijaitsee Mannerheimintiellä, todellisen keskustan kulttuurin highwayn varrella — tulevaisuudessa yhä tiiviimmin Töölönlahteen yhdistyen.
Sijainti Helsingin sydämessä
Saavutettavampi ja käytettävämpi.
Kansallismuseon pihapuistoa ympäröivään muuriin avataan kulku Mannerheimintieltä. Näin avointa julkista tilaa olevan pihapuiston, uuden museoravintolan ja museokokonaisuuden saavutettavuus paranee. Tapahtuma-alueen lisäksi pihapuistossa nähdään taidetta, sinne jää vapaata oleskelutilaa ja eteläosan muotopuutarha uudistuu.
Muutoksia Kansallismuseon tontilla
Eteläisen pihan muotopuutarha suojellaan uudella suojelupäätöksellä ja kaunistetaan.
Kansallismuseon sisäänkäynnin yhteyteen ja pihapuistoon tulee telineitä noin sadalle polkupyörälle.
Parkkipaikka poistuu, pihapuiston tapahtuma-alue laajenee.
Kansallismuseon raitiovaunupysäkki pitenee ja siirtyy hieman pohjoiseen. Suojatie vie suoraan Kansallismuseon pihapuistoon, ja kokonaisuus yhdistyy saumattomasti Töölönlahden kulttuuritaloihin.
Kansallismuseon muuriin avataan kulku Mannerheimintieltä pihapuistoon.
Pihapuistosta suurin osa säilyy avoimessa käytössä.
Muotopuutarhan säilyminen
Kansallismuseon pihapuisto vapautuu autopaikoista ja avataan paremmin kävijöiden oleskeluun.
Kansallismuseon pihapuiston eteläpuoleinen suojeltu muotopuutarha suojellaan muureineen uudella suojelupäätöksellä ja tonttia kiertävät puurivit säilytetään uudisrakennuksen sallimassa laajuudessa ja uudistetaan tarvittaessa. Puurivit hoidetaan siten, että niiden maisemallinen, kulttuurihistoriallinen ja kasvilajistollinen merkitys ympäristölle säilyy.
Pihapuiston pohjoispuolesta säilyy merkittävä osa, sillä uudisrakennus sijoittuu 90-prosenttisesti maan alle. Uudisosan maanalaisia tiloja peittävä kansirakenne on riittävä istutuksille. Pihapuisto jää avoimeksi tilaksi taidenäyttelyille, tapahtumille ja oleskeluun.
Uudet pysäkit ja muuri
Kansallismuseon ja pihapuiston saavutettavuus Töölönlahdelta ja Töölönkadulta paranee avaamalle uudet yhteydet korttelia ympäröivään muuriin, pidentämällä Mannerheimintien raitiovaunupysäkkiä ja siirtämällä olemassa oleva suojatie pohjoisemmaksi.
Uudet yhteydet sitovat Kansallismuseon pihapuistoineen tiiviimmin Töölönlahden kulttuuri-, tapahtuma- ja edustusrakennusten kokonaisuuteen, mikä parantaa ihmisten liikkumisen mahdollisuuksia alueella.
Arkkitehtuurikilpailu
Kansallismuseon uudisosan suunnittelusta käytiin vuonna 2019 avoin, nimetön, kansainvälinen arkkitehtuurikilpailu. Kilpailuehdotuksia tuli 184, joiden joukosta kilpailun jury julisti voittajaksi JKMM Arkkitehtien ehdotuksen ‘Atlas’.